Malmin rautatieasema

Malmi
Malm
Perustiedot
Lyhenne Ml
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Sijainti 60°15′05″N, 025°00′39″E
Osoite Malmin kauppatie 14, 00700 Helsinki
Paikkakunta Helsinki
Kunta Helsinki (vuoteen 1946 Helsingin maalaiskunta)
Vyöhyke B
Valtio Suomi
Etäisyydet Pukinmäki 1,4 km
Tapanila 1,8 km
Avattu 1871
Liikenne
Käyttäjiä 20 600 (ark., 2015)[1]
Lähijunat I P K T
Vaihtoyhteydet 69, 70, 71, 73, 73N, 74, 74N, 77N, 79, 79N, 553/K, 560, 561, 562, 603, 701, 702, 704
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm
Pinnoite Asfaltti Betonitiili
Laiturikatokset 3kpl
Laiturinäytöt 4kpl 2kpl/laiturit 3 ja 4
Asemarakennus
Tyyppi lähiliikenneasema
Lipunmyynti Hsl lipunmyynti automaatti
Liukuportaita 1
Hissejä 4
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta
Kaupunkirata Helsinki–Kerava
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Riihimäelle  Lahteen
 Porvooseen
28,9 Ke Kerava
Seututien 148 ylitys
26,3 Sav Savio
 Vuosaareen
Vallinoja (suunnitteilla)
22,7 Krs Korso
Seututien 152 ylitys
21,4 Hna Hanala
20,3 Rkl Rekola
19,4 Kvy Koivukylä
 Vantaankoskelle
17,1 Hkh Hiekkaharju
Hakkilan raide
15,7 Tkl Tikkurila  pääraiteille
15,0 Keravanjoki
Kehä III:n alitus
14,3 Pla Puistola
12,5 Tna Tapanila
10,7 Ml Malmi
9,3 Pmk Pukinmäki
Kehä I:n ylitys
8,0 Vantaanjoki
 pääraiteille
7,4 Olk Oulunkylä
5,7 Käp Käpylä
Kantatien 45 alitus
3,2 Psl Pasila
 Riihimäelle  Turkuun
0,1 Hki Helsinki päärautatieasema
Merkkien selitykset
Infobox OK

Malmin rautatieasema (lyh. Ml, ruots. Malms järnvägsstation) on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen rautatieasema Helsingissä, Malmin kaupunginosassa. Se sijaitsee Pukinmäen ja Tapanilan asemien välissä rataosalla Helsinki–Riihimäki, noin 11 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Aseman ympärille on kasvanut Koillis-Helsingin kaupallinen keskus, ja aseman päällä sekä itäpuolella sijaitsee Koillis-Helsingin bussiliikenteen solmukohta.

Aseman historia

Ensimmäinen ja toinen asemarakennus

Malmin aseman ympäristö on kokenut muutoksen maalaiskylästä teollisuustaajaman kautta kauppakeskusten ympäröimäksi metromaisen liikenteen lähijuna-asemaksi. Malmin kylään avattiin pysäkki sotilaskäyttöön vuonna 1870,[2] koska lähistöllä oli tasaista maastoa sotilaiden harjoittelualueena. Ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1873 ja toinen 1878. Nämä asemarakennukset sijaitsivat Kirkonkyläntien pohjoispuolella.

Malmi oli Suomen ensimmäisen paikallisjunaliikennereitin asemien joukossa, kun liikenne aloitettiin kesällä 1886. Asemanseutu alkoi teollistua paikallisjunaliikenteen aloittamisen jälkeen nopeasti. Malmista muodostui Helsingin maalaiskunnan keskustaajama, ja se nimettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Asemalta johdettiin teollisuusalueille pistoraiteita. Sekä teollisuusraiteet että vuonna 1954 lakkautettu Malmin hautausmaan rautatie on kuitenkin purettu.

Kolmas asemarakennus

Asema vuonna 1965 ennen sähköistystä.

Vuonna 1929 ratapihan uudelleenjärjestämisen takia oli matkustajaliikenne siirrettävä vanhasta asematalosta maantiesillasta Helsinkiin päin olevalle alueelle Kirkonkyläntien eteläpuolelle. Koska uuden asematalon sijoittamista ei tuolloin vielä ollut ratkaistu, rakennettiin keskilaiturille toistaiseksi odotussuoja, jossa oli myös pieni toimistohuone. Tämä suoja näyttäytyi heti liian ahtaaksi ja hankalaksi. Näitä epäkohtia lieventämään asetettiin lisäodotushuoneeksi vanha pyörätön työläisvaunu. Tyytymättömyydestä johtuen myönnettiin vuonna 1932 varoja uuden asematalon rakentamiseksi. Asematalo oli sijoitettava maantiesillan lounaispuolelle, johon oli tehtävä pienehkö tori autoja ym. ajoneuvoja varten. Koska maantie ja tulevan asematalon odotussalin lattiapinta oli noin neljä metriä ratapihatasoa korkeammalla, olisi täytynyt rakentaa katettu silta raiteiden yli ja siitä portaat välilaiturille.

Erinäisten hankaluuksien vuoksi tästä ehdotuksesta luovuttiin ja rautatiehallitus päätti vuonna 1932 asettaa uuden asematalon keskelle ratapihaa. Aseman sisään­käynti oli radan ylittävältä sillalta, odotus­sali ratapihan yläpuolella, ja siitä johtivat kolmen metrin levyiset portaat alas laiturille, josta matkatavarat nostettiin hissillä toimistoon. Odotushallin vieressä oli lisäksi erillisiä toimistohuoneita sekä 2. luokan odotushuone. Kapeassa keskikerroksessa sijaitsivat vessat sekä arkistohuoneet ja alakerrassa lämmityslaitteet. Laiturille asematalon yhteyteen rakennettiin avonainen suojakatos rautapilarein. Uusi rakennus valmistui vuonna 1934.

Malmi liitettiin suuressa alueliitoksessa Helsinkiin vuonna 1946. Helsinki alkoi kehittää Malmia ja läheisiä kaupunginosia vasta 1980-luvulla, joten asemalla ei tapahtunut suuria muutoksia vuosikymmeniin. 1960-luvun lopussa rautatie Riihimäelle sähköistettiin ja tässä yhteydessä asemarakennuksesta jouduttiin purkamaan alaosaa, jotta sähköistys mahtui sen alle.[3] Rata Tikkurilaan asti kolmiraiteistettiin vuonna 1972.[4] Junaliikenne pysyi tästä parannuksesta huolimatta vaatimattomana, ja esimerkiksi vuonna 1980 Malmilla pysähtyivät vain P- ja N-junat ja niitäkin meni ruuhka-aikaa lukuun ottamatta enintään kaksi tunnissa suuntaansa.[5] Kolmas asemarakennus on nykyään lasialan yrityksen käytössä, ja Museovirasto on julistanut sen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Neljäs asemarakennus

Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980- ja 1990-luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Sakari Laitinen ja keraamisista laatoista kootut pintakuvioinnit kuvataiteilija Jorma Hautala[6]. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin Ylä- ja Ala-Malmin yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri katoksineen purettiin kesällä 1989[7]. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata[4], joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen Malmilla pysähtyvät lähi­liikenne­junat käyttävät laitureita 3 ja 4. Raiteita 1 ja 2 ne käyttävät vain poikkeustilanteissa kuten ratatöiden aikana; normaalisti näitä raiteita pitkin kulkevat vain kauko­­liikenteen sekä Malmilla pysähtymättömät lähiliikenteen junat. Lipunmyynti lakkautettiin Malmilla vuonna 2004, mutta laiturilla on sekä HSL:n että VR:n lipunmyyntiautomaatti. Neljännessä asemarakennuksessa on ollut alusta asti kaupalliseen käyttöön rakennettuja tiloja, kuten ravintola ja entisessä lipunmyyntitoimistossa toimii kahvila/etninen ruokakauppa.

Vuonna 2017 Malmilla pysähtyi arkena päiväsaikaan 12 junaa tunnissa suuntaansa, sekä muina aikoina 1–11 junaa tunnissa suuntaansa viikonpäivästä ja ajankohdasta riippuen[8] ja Malmi on matkustajamäärältään lähiliikenteen merkittävimpiä asemia[9].

Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4.[10] Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttävät aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.

Lähteet

  • Iltanen, Jussi: Radan varrelta Suomen rautatieliikennepaikat. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3. s. 52-53
  • Rautatiehallitus: Valtionrautatiet 1914–1937. Helsinki: Rautatiehallitus, 1937. s. 390

Viitteet

  1. ↑ Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) Helsingin Seudun liikenne. Arkistoitu 7.8.2017. Viitattu 6.1.2016.
  2. ↑ Tolmunen, Tapio: Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön – HSL-alueen joukkoliikenteen historia, s. 42. Helsingin seudun liikenne, 2016. ISBN 978-952-253-288-6.
  3. ↑ http://vaunut.org/kuva/51069
  4. ↑ a b Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ VR:n lähiliikenteen aikataulu 1.3.–31.5.1980, s. 4–14
  6. ↑ Kivirinta, Marja-Terttu: Jorma Hautala koristeli Malmin uuden aseman. Helsingin Sanomat, 18.10.1986, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
  7. ↑ Markku Nummelin: Tasoristeys-palsta. Resiina, 1.10.1989, 21. vsk, nro 3 / 1989, s. 44. Helsinki: Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ja Museorautatieyhdistys. ISSN 0356-2000.
  8. ↑ VR Lähiliikenne / Asemien aikataulut / Malmi
  9. ↑ Liikenneviraston kehittämisohjelma 2010, s.33 (Arkistoitu – Internet Archive). PDF.
  10. ↑ https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Malmi.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malmin rautatieasema Wikimedia Commonsissa
  • Amerikassa saarisoidutaan, meillä - töllistytään. Suomen merkillisin rautatieasema, Suomen Kuvalehti, 09.03.1929, nro 10, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot


 n • k • m 
Runkolinja 560
Pysäkki   Reittikatu Vaihtoyhteydet
Raappavuorentie Raappavuorentie 30 520 530
Iskostie Rajatorpantie 30 520 530
Myyrmäen asema Jönsaksentie I P 30 300 520 530
Ojahaantie Vaskivuorentie 30 400
Vaskivuori Vaskivuorentie 30 400
Silvola Vaskivuorentie
Taidemaalarinkatu Kuninkaantammenkierto
Kuninkaantammenaukio Kuninkaantammenkierto
Paloheinäntunneli
Paloheinän maja Kuusmiehentie
Sysiniitty Kuusmiehentie
Torpparinmäentie Kuusmiehentie
Yhdyskunnantie Vanha Tuusulantie 600
Tapaninkyläntie Vanha Tuusulantie
Santerlantie Kirkonkyläntie
Vanha Tapanilantie Kirkonkyläntie
Malmin sairaala Kirkonkyläntie
Malmin asema Kirkonkyläntie I P K T
Ala-Malmi Latokartanontie
Vanha Helsingintie Vanha Helsingintie
Kivikontie Kehä I
Kurkimäki Kehä I
Sirrikuja Kontulantie
Kontula (M) Kontulantie M2
Tanhuantie Kontulantie
Mellunmäki (M) Mellunmäentie M2 570
Pyhätunturintie Mellunmäentie
Fallbacka Itäväylä
Mustalahdentie Kallvikintie
Merikorttitie Kallvikintie
Koukkusaarentie Kallvikintie
Lokitie Vuosaarentie (itään)/Kallvikintie (länteen)
Vuosaari (M) Valkopaadentie M1
Iiluodontie Leikosaarentie
Vedenottamontie Leikosaarentie
Kalvikinniemi Leikosaarentie
Halkaisijantie Meri-Rastilan tie
Harbonkatu Meri-Rastilan tie
Ramsinniementie Meri-Rastilan tie
Fokkatori Meri-Rastilan tie
Rastila (M) Karavaanisilta M1
O
 Kotkan satama 
 Kotka 
 Paimenportti 
 Kyminlinna 
 Kymi 
 Tavastila 
 Inkeroinen 
 Myllykoski  Z
 Kouvola 
M R  Koria
 Nokia   Kausala
 Tesoma   Uusikylä
H  Tampere  Nastola
Hanko   Lempäälä G  Villähde
Hanko-Pohjoinen   Viiala
 Lahti
Santala   Toijala  Herrala O
Lappohja  M  Iittala  Järvelä
Skogby  D  Parola  Lappila  Henna
Tammisaari   Hämeenlinna   Mommila
Dragsvik   Turenki  Oitti
Karjaa  T  Ryttylä  Hikiä  Mäntsälä
Inkoo  Y
 Riihimäki
Siuntio  U L  Hyvinkää G
Kirkkonummi   Jokela  Haarajoki
Tolsa   Saunakallio 
Jorvas  Martinlaakso   Vantaankoski  Järvenpää
Masala  E Louhela   Vehkala K  Ainola
Kauklahti  Myyrmäki   Kivistö
 Kerava
Espoo  Malminkartano   Aviapolis
 Savio
Tuomarila  Kannelmäki   Lentoasema
 Korso
Koivuhovi  Pohjois-Haaga   Leinelä
 Rekola
Kauniainen 
 Koivukylä
Kera 
 Hiekkaharju
Kilo  A
 Tikkurila
Leppävaara                 
 Puistola
Mäkkylä 
 Tapanila
Pitäjänmäki 
 Malmi
Valimo 
 Pukinmäki
Huopalahti 
 Oulunkylä
Ilmala 
 Käpylä
Pasila 
 Pasila
Helsinki 
 Helsinki
  H Y U L E A P I I P K T D R Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla
= juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä
= juna ajaa toista reittiä
= juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa